4.7.17

Elämäni supernaiset

Olin koko eilisen päivän yksin kotona. Ihan hiljaa, nukuin ja katselin Netflixiä. Raivosin tosin pari sekuntia seinänaapurin remppamiehelle kun se porasin asunnossa ovi auki. Koko rappukäytävä raikasi ja kaikista eniten se raikasi myös asuntooni. Kummasti loppui poraus kokonaan sen jälkeen ;) Joskus mun täytyy vaan latailla akkujani kaikessa hiljaisuudessa, saada sitä omaa tilaa että voin hetken päästä taas höpöttää tutuille sekä juosta pitkin kyliä se kaks sataa lasissa.
Eilen mulla oli myös vähän huonokin päivä, jonka seurauksena vetäydyn useimmiten ihan vain itekseni, lakkaan kommunikoimasta kenekään kanssa ja kannan kaiken taakan yksin. Joku voisi sanoa tätä itsepäisyydeksi, toinen vahvuudeksi. Musta se on myös vähän opittua. On kuitenkin eräs asia, joka auttaa siihen, ja se on ystävät. Unohdan sen joskus. Ajattelin eilen aika paljon asioita ja kuluneita kuukausia. Ystäviäni ylipäänsä: Miten paljon me puhutaan asioista ja aina kun jokin asia painaa mieltä, ei tarvitse epäröidä. Ihan sama paljon kello on silloin. Me parannetaan maailmaa.

Mulla on aika mahtavia ystäviä. Tätä en sano kovin usein vaikka pitäisi. Ehkä siihen sokeutuu toisinaan. Muistan muutaman tapauksen kun ollaan joskus yön pikkutunneilla itketty sydäntemme kyllyydestä ja toitotettu toisillemme, miten kiitollinen sitä onkaan että ollaan joskus tavattu.

Mun lähimmät ystävät on myös aikamoisia supernaisia, ihan kuin äitini. He voisivat hallita maailmaa ja jokainen on ihan älyttömän hyvä just niissä asioissa, mitä ne tekee. Jos ystäviäni pitäisi kuvailla kolmella sanalla, he olisivat vahvoja, älykkäitä ja lojaaleja. Heidän suustaan tulee mitä viisaampia lauseita sekä ajatuksia, kaikki ovat päässeet opiskelemaan just sitä mitä he haluavat tai sitten he ovat ihan mielettömiä business-naisia. Jokainen heistä on elämänsä aikana kokenut niin paljon sekä hyvää, mutta myös pahaa ja traagista, joka on tehnyt heistä vahvoja sekä mieleltään että ihmisenä. He eivät petä luottamusta, vaan ovat silloin siellä kun apua tarvitaan. Vaikkei sitä itse edes uskaltaisi myöntää. Joskus he myös palauttavat mut maan pinnalle ja toisinpäin. 
Tää on teille<3 Teille kaikille supernaisille ja ystävilleni. Teille kaikille, jotka olette silloin lähellä kun teitä tarvitaan, vaikkei hän sitä myöntäisi. Kaikki ne kahvihetket, leffaillat, festarit, mökkireissut, kesäjuhlat, yllätyssynttärit, roadtripit ja siskonpedit. Ne ei olis läheskään yhtä kivoja ilman teitä.

// Yesterday I realized something: my friends are pure gold and I just realized how blessed I am to have so many of them. That's a sentence you don't say or write enough. This post is for them. My super women!



PSST. Lisää settiä löytyy Instagramista (essiesophie) ja Facebookista. Nähdään siellä!

No comments:

Post a Comment

Copyright @ ESSIE'S. Blog Design by KotrynaBassDesign